ROMANSSI-VILIMIT, Kuopio 3. – 6.10.2019
OHJELMA & TAITEILIJAVIERAAT / julkistettu 27.toukokuuta
ROMANSSI-VILIMIT 3 -6.10.2019
Kino Kuvakukko, Vuorikatu 27
OHJELMAKARTTA
TORSTAI 3.10.
klo 9.30 Koululaisesitys (elokuva ilmoitetaan myöhemmin)
klo 13 Koululaisesitys (Kallaveden lukiolle, partneriesitys): HÖLMÖ NUORI SYDÄN. Suomi 2018. Ohjaus Selma Vilhunen.DCP102 min. K12.
klo 16 Romanssi-Vilimit- lipunmyynti avautuu
avajaislippujen lisäksi myyntiin tulevat liput tapahtuman kaikkien päivien esityksiin
(maksutapa: käteinen)
SIRPA OJALA TRIO. Kuva: Seppo Turunen / Kainuun Sanomat
klo 18.00 AVAJAISET
Avajaissanat & Kinokonsertti: AURINGONNOUSU. USA 1927. Sunrise – A Song of Two Humans. Ohjaus: F. W. Murnau. (Esitysformaatti 35 mm.)
Suomenkieliset välitekstit. 95 min. S.
Musiikin sävellys, sovitus: Sirpa Ojala. Säestää: SIRPA OJALA TRIO
Juho Hannikainen – Saksofoni, Sopraanosaksofoni, huilu ja haitari
Antti Lipponen – Kitara
Sirpa Ojala – Koskettimet (Piano, syntetisaattori)
Avajaisliput: 10 €
klo 20 BADLANDS / JULMA MAA. USA 1973. Ohjaus: Terrence Malick. DCP. Englanninkielinen. 95 min. K18. 7 €
*****
PERJANTAI 4.10.
klo 9.30 Koululaisesitys (9.luokat, lukiot): ELVIS & ONERVA. Suomi 2019. Draama. Ohjaus: Mikael Syrjälä. DCP. 65 min. K12.
Onerva (Mimosa Willamo) on kaupungin uusi tyttö, joka asuu kaksin isänsä kanssa. Hän ihastuu Elvikseen (Johannes Brotherus), mutta siitä tuleekin kaikkea muuta kuin helppoa. Uusi kotimainen nuorisoleffa
klo 17 (ohjelma julkistetaan myöhemmin)
klo 19 ”M”. Suomi 2018. Ohjaus: Anna Eriksson. Kieli: englanti. Tekstitys: englanti. DCP. 90 min. K18. 8 € Kuopion ensi-ilta
klo 20.45 PINK NARCISSUS. USA 1971. Ohjaus James Bidgood. Avantgarde/ erotiikka/Queer Cinema/ . (Esitysformaatti 35 mm) Värirestauroitu uuskopio, yhteistyössä: British Film Institute. Englanninkielinen. 71 min. K18. 7 €. Kuopion ensi-ilta
*****
LAUANTAI 5.10.
klo 14 TARKOIN VARTIOIDUT JUNAT. Tsekkoslovakia.1966. Ohjaus: Jiri Menzel.
(Esitysformaatti 35mm). Suomenkielinen tekstitys. 94 min. K16. 7 €
klo 16 CHERBOURGIN SATEENVARJOT
Ennen elokuvaa: yliopistonlehtori Satu Kyösolan (Aalto-yliopisto) “Cherbourgin sateenvarjot – Elämättömän elämän värit”
(luento n. 30 min, sisältyen lipun hintaan) Elokuvaesitys (alkaa klo 16.30.): Cherbourgin sateenvarjot. Ranska 1964. Draama/musikaali. Ohjaus, käsikirjoitus: Jacques Demy. DCP. Suomenkielinen tekstitys, 95 min. S.
Luento + elokuva: yhteislippu 10 €
klo 18.30 “TYTTÖ KULKEE YKSIN YÖSSÄ”/ A GIRL WALKS ALONE AT NIGHT . USA 2014. Draama/kauhu/komedia. Ohjaus Ana Lily Amirpour. (Esitysformaatti: digi /high resolution file). Suomenkielinen tekstitys. 101 min. K16. 7 €. Kuopion ensi-ilta
klo 20.30 POSSESSION. Ranska/ Saksa 1981. Psykologinen kauhudraama. Ohjaus: Andrzej Zulawski. Digi. Englanninkielinen. 127 min. K18. Kulttiklassikko avioliitosta ja erosta. 7€. Kuopion ensi-ilta
******
SUNNUNTAI 6.10.
klo 13 RAJA. Ruotsi /Tanska 2018. Draama/jännitys/fantasia. Ohjaus: Ali Abbasi DCP. Yhteistyössä Walhalla/ KPE- Kuukauden pohjoismainen elokuva. Suomenkielinen tekstitys. 108 min. K12. 5 €. Huom! RAJA-liput erikoishintaan vain à 5 €! (”Kuukauden pohjoismainen elokuva”)
klo 15 VARJOJA PARATIISISSA. Draama. Suomi 1986. Ohjaus: Aki Kaurismäki. Pääosissa Kati Outinen ja Matti Pellonpää. ROMANSSI-VILIMIEN päätöspäivän kotimaisena leffahelmenä DCP, yhteistyössä PEK. Suomenkielinen. 76 min. S. 7€
Klo 16.30 JULES JA JIM. Ranska 1962. Draama. Ohjaus: Francois Truffaut. (Esitysformaatti 35 mm.) Suomenkielinen tekstitys. 107 min. K16. 7 €
klo 18.30 VAARALLINEN ROMANSSI. Trilleri. USA 1959. Ohjaus. Alfred Hitchcock. (Esitysformaatti 35 mm.) Suomenkielinen tekstitys.136 min. K16. 7 €
******
+ ilmaisesityksiä Kuopiossa kouluille ja päiväkodeille syys – lokakuussa
+ koululaisesityksiä luvassa myös Nilsiäään ja Karttulaan
Ohjelmamuutokset mahdollisia.
Järjestäjä: alueellinen elokuvakeskus ISAK ry, yhteistyössä Kino Kuvakukko
ROMANSSI-VILIMIT 3 -6.10.2019
Kino Kuvakukko, Vuorikatu 27
TORSTAI 3.10. klo 18: AVAJAISET
Avajaissanat & Kinokonsertti
Kinokonsertin elokuva: AURINGONNOUSU
(Sunrise – A Song of Two Humans). Ohjaus: F. W. Murnau. USA 1927. Suomenkieliset välitekstit. 35 mm. Yhteistyössä: KAVI. 95 min. S.
Elokuvan säestää: SIRPA OJALA TRIO
Juho Hannikainen – Saksofoni, Sopraanosaksofoni, huilu ja haitari / Antti Lipponen – Kitara / Sirpa Ojala – Koskettimet (Piano, syntetisaattori) /
Musiikki & sovitus: Sirpa Ojala
AURINGONNOUSU (1927)
Alkuperäinen nimi: Sunrise – A Song of Two Humans. Ohjaus: F. W. Murnau. Käsikirjoitus: Carl Mayer (Hermann Sudermannin tarinasta). Kuvaus: Charles Rosher, Karl Struss. Lavastus: Edgar G. Ulmer, Rochus Gliese. Pääosissa: George O’Brien, Janet Gaynor, Bodil Rosing, Margaret Livingstone. 95 min. S.
Syrjäkylän maanviljelijä (George O’Brien) on vastikään perustanut perheen kiltin naisen (Janet Gaynor) kanssa. Kaupunkilaisvamppi (Margaret Livingston) kietoo nuoren perheen isän pauloihinsa. Vaimo tietää, mutta tyytyy itkeskelyyn. Mies tekee töitä huonotuulisena, ja livahtaa pimeyden tullen vieraisiin. Rakastajattaren mielestä vaimo kannattaisi hukuttaa…
Auringonnousu on mykän elokuvan myöhäiskauden arvostetuimpia mestariteoksia. Sitä on luonnehdittu monin superlatiivein, mm.”mykkäelokuvista runollisimmaksi” ja ”maailman kauneimmaksi elokuvaksi”. Sen ohjasi saksalainen Friedrich Wilhelm Murnau, ja käsikirjoittajana oli myös mm. Tohtori Caligarin kabinetista tunnettu Carl Mayer.
Elokuvan kuvakieli, lavastukselliset tehokeinot, kuvalliset kompositiot, rytmiikka ja valojen ja varjojen käyttö ovat huikeaa katsottavaa yhä tänäkin päivänä.
AURINGONNOUSU on haastava unelmakohde elokuvan live-säestystä varten. Siinä on melodraamaa, leikillisyyttä, kontrasteja, loistavaa leikkauksellista rytmiä, minkä lisäksi elokuvan tarinassa on paljon myös erilaisia äänimaisemia: luonnonvoimia, riitaa ja rakkautta, kaupungin sykettä ja vilkasta huvielämää, musiikkia ja tanssia. Muusikko, lauluntekijä, säveltäjä Sirpa Ojala on säveltänyt ja sovittanut illan kinokonsertin musiikin.
”Auringonnousu on tarina ihmisestä. Laulu miehestä ja naisesta voi sijoittua minne tahansa ja mille hyvänsä aikakaudelle. Kaikkialla, missä aurinko nousee ja laskee, kaupungin vilskeessä ja maaseudun raikkaudessa, elämä on paljolti samaa; joskus katkeraa, joskus suloista, kyyneleitä ja naurua, syntiä ja anteeksiantoa.” (Peter von Bagh)
OSCAR-palkinnot v. 1927: paras elokuva, paras naispääosa (Janet Gaynor), paras kvuaus: – Charles Rosher ja Karl Struss
KUVA:Seppo Turunen/ Kainuun Sanomat
Elokuvan säestää SIRPA OJALA TRIO: Sirpa Ojala (piano, syntikat) – Juho Hannikainen (puhaltimet ja haitari) – Antti Lipponen (sähkökitara).
SIRPA OJALA työskentelee tällä hetkellä mm. musiikin tuntiopettajana (Kaukametsän opisto , Kajaani) sekä vierailevana kapellimestarina Kajaanin kaupunginteatterin ”Laila” musiiikkinäytelmässä syksyllä 2019.
JUHO HANNIKAINEN on kajaanilainen muusikko, säveltäjä ja musiikkipedagogi. Hän toimii laajasti Kajaanin kulttuurikentällä, mm. ammattiteatteri Vaara-kollektiivin tuotannoissa.
ANTTI LIPPONEN on sotkamolainen kitaristi ja erityisluokanopettaja. Hänen soittajan taipaleensa alkoi 90-luvulla punkbändi Mustelmasta, jonka jälkeen Lipponen on musisoinut useissa tyylilajeiltaan erilaisissa kokoonpanoissa
LIPUT: 10 €. LIPUNMYYNTI: suoraan ovelta Kino Kuvakukko, Vuorikatu 27, Kuopio.
Lipunmyynti avautuu torstaina 3.10.2019 klo 16.
TORSTAI 3.10. klo 20:
JULMA MAA/ BADLANDS
BADLANDS. Yhdysvallat 1973. Ohjaus, käsikirjoitus, tuotanto: Terrence Malick. Kuvaus: Tak Fujimoto, Stevan Larner. Brian Probyn. Musiikki: George Tipton. Pääosissa: Martin Sheen ,Sissy Spacek, Warren Oates, Ramon Bieri. Huom. Englanninkielinen/ Original language: English. DCP. 95 min. K16. 7 €
KIT: oli 25-vuotias. Hän kampasi tukkansa kuin James Dean. Hän oli hyvin pikkutarkka. Häntä ärsytti roskaavat ihmiset.
HOLLY: oli 15-vuotias. Hän kävi musiikkitunneilla ja harrasti sauvavoimistelua. Hän ei ollut kovin suosittu koulussa.
KIT + HOLLY: asuivat lyhyen aikaa yhdessä.
Eletään 1950-luvun lopulla. Roskakuskina toimiva a Kit (Martin Sheen) tapaa nuoren Hollyn (Sissy Spacek). Hollyn isä ei suvaitse suhdetta. Siitä alkaa omissa satumaailmoissaan elävän nuoren parin pakomatka, jolla on karmaisevat seuraukset.
JULMA MAA (Badlands) on Terrence Malickin ohjaama ja käsikirjoittama road movie, joka perustuu löyhästi todellisiin tapahtumiin v. 1957-58. Nuoren parin romanssista alkanut, julma tapahtumasarja kuohutti valtavasti Yhdysvalloissa, ja sai kosolti myös maailmanlaajuista julkisuutta. Elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1973. Aiheeseen on sittemmin palannut moni muukin elokuvantekijä ja kirjailija, ja mm. Bruce Springsteenin kappale ”Nebraska” kertoo omalla laillaan samaa tarinaa.
Julman maan kertojanäänenä on Holly, jonka romantisoiva ja naiivi näkökulma muodostaa kontrastin poikaystävän Kitistä esiin kuoriutuvalle katkeruudelle, epätoivolle ja vihalle.
Maisemat muistuttavat maalauksia, kerrontatyyli runollinen, mikä toimii huimaavana kontrastina elokuvan tapahtumille. Julma maa on rankka ja rujo, ja samalla unohtumaton kokemus, joka samalla saa pohtimaan myös tapahtumiin johtaneita syitä.
” JULMA MAA on eräs elokuvahistorian upeimmista debyyteistä… Sen voimakas sanoma ja hieno kerrontatyyli ei ole joutunut ajan järsimäksi.” (Leffatykki.com)
”JULMA MAA kuin huomaamatta ja alleviivauksia kaihtaen noteeraa kehityksen, jossa yksilön moraaliset velvoitteet unohtuvat, kun kuvien todellisuuteen takertuneet ihmiset toteuttavat estoitta hedonistia halujaan. Siksi se on edelleen niin surullinen, hämmentävä ja liiankin todellinen elokuva.” (Kimmo Ahonen/ Film-o-Holic)
ROMANSSI-VILIMIT esittää JULMA MAA/ BADLANDS –elokuvan upeana, värirestauroituna digikopiona Kopio on englanninkielinen. Kyseessä on tiettävästi värirestauroidun valkokangas-digikopion Suomen ensi-ilta.Yhteistyössä: PARK CIRCUS, UK
PERJANTAI 4.10. klo 9.30
ELVIS JA ONERVA
Kino Kuvakukko * 9.luokat & lukiot * ilmaisesitys, huom. esitykseen on ilmoittauduttava ennakkoon, lisätietoja alasivulla ”koululaisesitykset”
Suomi 2019. Ohjaus, käsikirjoitus: Mikael Syrjälä. Kuvaus: Samuli Ahonen. Musiikki: Mikko Renfors. Pääosissa: Johannes Brotherus, Mimosa Willamo, Saana Koivisto, David Sandqvist, Ella Lymi, Joel Hirvonen, Carl-Kristian Rundman, Tommi Korpela, Minna Haapkylä, Jessiva Grabowsky, Hannu-Pekka Björkman. DCP.65 min. K12. Kotimainen uutuus!
ELVIS JA ONERVA on Mikael Syrjälän käsikirjoittama ja ohjaama esikoiselokuva, joka kertoo nuoruuden vaikeudesta sekä yhteisön ahtaudesta.
Onerva (Mimosa Willamo) muuttaa uutena kaupunkiin ja ihastuu oitis Elvikseen (Johannes Brotherus). Kumpikaan ei uskalla myöntää ihastumistaan toisiinsa. Elvis kokee painetta miehisyydestä kavereidensa Ollin (Joel Hirvonen) ja Maxin (David Sandqvist) painostuksen alla. Elviksen kotoa ei tukea heru, sillä hänen vanhempansa eivät voi edes ruokailla samaan aikaan samassa huoneessa.
Toisaalla Onerva ystävystyy Pepin (Ella Lymi) ja Miljan (Saana Koivisto) kanssa. Peppi huitelee omissa maailmoissaan, kun Milja potee mustasukkaisuutta exästään Elviksestä. Onerva haluaisi sopeutua tähän kaveriporukkaan, mutta kokee sen vaikeaksi niin ystäviensä kuin isänsäkin puolesta. Onervan isä kaipailee kuolleen puolisonsa perään ja Onerva yrittää pitää uutta arkea pystyssä. Hän ja Elvis eivät kuitenkaan voi olla ajattelematta toisiaan.
Kaupungin aikuiset niin Onervan isä kuin Elviksen vanhemmat, sekä nuorten opettaja ja rehtori eivät ymmärrä, mitä heitä ympäröivien nuorten elämässä tai maailmassa ylipäätään tapahtuu. Kaikki yrittävät puuttua, mutteivät osaa. Vaikeista asioista vaietaan, eikä iloista iloita.
Koko nuorten porukka lähtee hylätylle tehtaalle bileisiin. Elvis ja Onerva pakenevat muista hetkeksi toisaalle. Äkkiä koko kaupunki on valheiden ja väärinkäsitysten myötä siinä pisteessä, että jonkun pitäisi tehdä jotain.
OHJAAJAN SANA
Elvis ja Onerva kertoo hyväksynnän kaipuusta: Unelmasta, että suosittuna vihdoin voisi olla oma itsensä. Kun aloitin taidekoulussa, meiltä kysyttiin mitä pelkäämme. Mielestäni kysymys oli hassu, sillä enhän minä pelännyt mitään. Koulumme pienissä piireissä koin välillä tuntemuksia, joita en silloin ihan ymmärtänyt tai osannut käsitellä. Aloitin kirjoittamisen ja myöhemmin huomasin pelkääväni yksinjäämistä, sitä tämä elokuva käsitteleekin.
Halusin ystävien kanssa tehdä elokuvan nuoruudesta kun vielä olimme nuoria. Elvis & Onerva on elokuva ensirakkaudesta, nuoruuden epävarmuudesta, sukupuolirooleista ja siitä mihin ne voivat johtaa. Muistan teininä miten tavallista oli kuulla, että kaverit olivat olleet mökillä tai ulkomailla ja “menettäneet” neitsyytensä. Tämä elokuva käsittelee juuri maskuliinisuutta ja miesten suhdetta läheisyyteen. Perinteisesti seksi on ainoa areena jossa miehet saavat näyttää herkkyyttä tai haavoittuvuutta. Ja jos ei seksiä pysty harrastamaan, voi ainakin väittää harrastaneensa, koko mekanismin lopulliset seuraamukset joutuu useimmiten kärsimään muut kuin miehet. Samalla isossa osassa on suomalainen puhumattomuuden kulttuuri ja vaikeus käsitellä hankalia asioita.
Elokuvat loppuvat, kun rakastava pari saa toisensa mutta oikea elämä ei pääty siihen, joskus emme voi muuta kuin pysähtyä hetkeksi ja vaihtaa suuntaa.
PERJANTAI 4.10. klo 19:
M
SUOMI 2018. Kokeellinen, fiktio. Ohjaus, käsikirjoitus: Anna Eriksson. Kuvaus: Matti Pyykkö.
Äänisuunnittelu: Anna Eriksson. Näyttelijät: Anna Eriksson, Petri Salo, Gail Ferguson, Axel Sutinen, Pietari Kaakkomäki, Asta Vieno, Ari Vieno, Paola Bärlund, Veera Siivonen, Joni Segerroos, Dulce Rodriguez-Saldivar, Melanie Rodriguez-Saldivar, Britany Rodriguez-Saldivar, Augusting de Higuera Blanca . Tuotanto: Anna Eriksson, Ihode Management Ltd, Cursum Perficio . Englanninkielinen, tekstitys: englanti. 90 min. K18. 8 €
KUOPION ENSI-ILTA !
M is an art film that explores the relationship between sexuality and death. These two appear to be opposite forces, but in fact they merge in all of us, disguising the fear of death or the desire to die, the world of Eros and Thanatos.In the film the character M, inspired by Marilyn Monroe, is a symbol of this interpenetration. The actress´s death is as famous as her sexuality and thus sets a perfect example of how the ancient bond between sex and death is being forever mystified and exploited by the popular culture.
M on taide-elokuva, joka tarkastelee seksuaalisuuden ja kuoleman välistä suhdetta. Nämä kaksi elementtiä vaikuttavat toistensa vastakohdilta, mutta tosiasiassa ne kietoutuvat yhteen meissä kaikissa erottaen toisistaan kuolemanpelon ja halun kuolla, Eroksen ja Thanatoksen. Marilyn Monroen innoittama elokuvahahmo M symboloi tätä vuorovaikutusta. Sekä näyttelijän kuolema että hänen seksuaalisuutensa muistetaan laajasti, mikä toimii loistavana esimerkkinä siitä, miten populaarikulttuuri loputtomasti mystifioi ja käyttää hyväkseen seksin ja kuoleman välistä ikiaikaista sidettä. (TFF)
Suurelle yleisölle monipuolisena muusikkona tunnettu Anna Eriksson teki elokuvaansa ”M”, omarahoitteisesti viisi vuotta – ja sai aikaan sensaation. Elokuva nimittäin valittiin Venetsian elokuvajuhlien arvostettuun Critic’s Week–esityssarjaan 2019 sekä kisaamaan Lion of the Future – esikoiselokuvapalkinnosta. Erikssonin elokuvan saaman lentävä lähtö maailmalle oli varmasti jymy-yllätys elokuva-alan vaikuttajille Suomessa.
Venetsian elokuvajuhlien lisäksi Anna Eriksson elokuva on nyt ehtinyt kiertää tiuhaan festivaaleilla eriä puolilla maailmaa. Eriksson on kertonut aloittaneensa työn uuden elokuvaprojektin parissa.
ELOKUVAN TRAILERI: https://vimeo.com/286223566
PERJANTAI 4.10. klo 20.30:
PINK NARCISSUS
USA 1971. Ohjaus, käsikirjoitus, kuvaus, lavastus, puvustus, make-up, tuotanto: James Bidgood. Päosissa: Bobby Kendall, Charles Ludlam. Musiikki: Martin Jay Sadoff, Gary Goch. Leikkaus: Martin Jay Sadoff. Avantgarde/ Erotiikka/ Queer Cinema. (Esitysformaatti 35 mm) Värirestauroitu uuskopio, yhteistyössä: British Film Institute. Englanninkielinen/ ei dialogia. 71 min. K18. 7 €. KUOPION ENSI-ILTA
Liikaa pitsiä! Ja röyhelöitä! Ihan liian pinkkiä…!
Hengästyttävä, häpeämätön, tunteikas…!
PINK NARCISSUS on vuonna 1971 ilmestynyt kulttielokuva prostituoidun gay-miehen eroottisista fantasioista. Kiihkeä mieli nousee arjen yläpuolelle, itseensä rakastunut riikinkukko näyttää siipiensä väriloiston, pieni asunto muuttuu fetisistisen miesrakkauden maailmaksi.
Elokuvan tekoperiodi kesti peräti seitsemän vuotta (1963-1970). Loppukohtausta lukuun ottamatta se on kuvattu ohjaaja James Bidgoodin (s. 1933) omassa pienessä asunnossa New Yorkissa. Aiemmin valokuvaajana ja performansseissa toiminut Bidgood vastasi myös elokuvan lavastuksesta, puvustuksesta ja make-upeista.
Elokuvan leikkausvaiheessa Bidgood poltti päreensä tuottajaan, ja vaati nimensä pois tekijätiedoista. Elokuva hävisi nopeasti levityksestä, mutta alkoi elää omaa elämäänsä kuulopuheiden varassa. Sen ympärille alkoi syntyä kirjavia huhuja, kuten että tämän homoeroottisen hillopurkin tekijä olisi itse Andy Warhol, joka kylpi jo valmiiksi maailmanmaineessa. Myös Kenneth Angeria veikattiin sen ohjaajaksi. Bidgood oli ja pysyi hiljaa, aina vuoteen 1999 saakka kun asia viimein paljastui.
Sittemmin Bidgoodin väriloistoinen kitschtyyli on saanut seuraajia. Mm. kansainvälisesti arvostettu ranskalainen valokuvaajaduo Pierre et Gilles tunnustaa avoimesti esteettisen velkansa Pink Narucissuksen gay-maailman luoneelle auteurille.
Kun itse elokuva julkaistiin uudelleen Strand Releasingin toimesta v. 2003 tallennemarkkinoille, se aiheutti mielipiteiden värikkään vyöryn erityyppisissä yleisöissä, homoseksuaalien alakulttuureissa ja taidemaailmassa. PINK NARCISSUS on nykyään kulttielokuvan maineessa, sitä esitetään jälleen, nyt myös isojen salien festivaaleilla – mutta sen asema on edelleen kutkuttavan ristiriitainen. Elokuva ajalta ennen aidsia ihastuttaa, vihastuttaa, ärsyttää, hurmaa, herättää jälleen pahennusta… asennemittarissa vilkkuu edelleen värejä kuin sateenkaaressa.
ROMANSSI-VILIMIT esittää PINK NARCISSUKSEN British Film Institutelta lainaksi saatuna, värirestauroituna 35 mm:n kokoon siirrettynä filmikopiona (alkuperäinen elokuva oli kuvattu valtaosin 8mm:llä ”kotifilmikoossa”). Sitä ei ole tiettävästi esitetty aikaisemmin Suomessa 35mm:llä kopiona.
LAUANTAI 5.10. klo 14:
TARKOIN VARTIOIDUT JUNAT
(Ostre sledované vlaky) Tshekkoslovakia 1966. Komedia/draama/sota. Ohjaus: Jiří Menzel. Käsikirjoitus: Bohumil Hraba, Jiří Menzel. Pääosissa: Václav Neckár, Jitka Bendova, Vladimir Valenta. (esitysformaatti 35 mm). Suomenkielinen + ruotsinkielinen tekstitys,. 94 min. K16. 7 €
Uudet aallot kukoistivat Itä-Euroopan maissa, myös Tshekkoslovakiassa vapauden vuosina ennen Tsekkoslovakia miehitystä 1968, kun panssarivaunut vyöryivät Prahan kaduille, ihmisoikeuksia ajaneet uudistukset peruttiin ja maan kommunistipuolue palautettiin tiukasti Moskovasta johdetulle linjalle.
Tarkoin vartioidut junat (1966) on Jiří Menzelin (s. 1938) ensimmäinen kokopitkä elokuva, Bohumil Hrabalin kertomukseen perustuva kirpeän humoristinen, natsivallan aikaan sijoittuva nuoren miehen kasvukertomus. Tarinan keskushenkilö Milos Hrma ( Václav Neckár) on ujo oppipoika, joka yrittää epätoivoisesti voittaa kauniin konduktööritytön Másan (Jitka Bendova) rakkauden. Elokuvan nuorilla on, II maailmansodan melskeissä, paljon muitakin pelkoja ja murheita kuin se, miten sodassa käy, sekä luonnonmukaisempia iloja ja syvempiä intohimoja kuin vaikkapa sankarillisuus sinänsä.
Elokuva voitti parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-palkinnon v. 1967.. Se kuuluu uuden aallon merkkiteoksiin ja eurooppalaisen elokuvan klassikoiden joukkoon. Elokuvan syvästi humaanin, tragikoomisen tarinan lisäksi elokuvasta jää helposti mieleen sen sympaattinen näyttelijäkaarti.
Tarkoin vartioidut junat (1966) on kirpeän humoristinen, Jiri Menzelin ohjaama tragikomedia nuorukaisen kohtalosta ja miehuuden etsinnästä toisen maailmansodan varjossa maalaiskylän juna-asemalla. Elokuva on palkittu parhaalla ulkomaisen elokuvan Oscarilla.
LAUANTAI 5.10. klo 16:
Unohtumaton huippuklassikko!
CHERBOURGIN SATEENVARJOT
Ennen elokuvaa:
SATU KYÖSOLA: “Cherbourgin sateenvarjot – Elämättömän elämän värit” (luento, kesto n. 30 min, sisältyen lipun hintaan)
Satu Kyösola on opiskellut elokuvan historiaa ja estetiikkaa Pariisissa Sorbonne Nouvellen (Paris 3) yliopistossa vuosina 1989 – 2001. Kyösolan väitöskirja (2001) käsitteli melankolian dynamiikkaa Aki Kaurismäen elokuvissa. Kyösola työskentelee tällä hetkellä elokuvan historian yliopistonlehtorina Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella.
”Cherbourgin sateenvarjot on yksi suosikkielokuvistani ja Peter von Baghin Sodankylän elokuvajuhlien legendaaristen aamukeskustelujen viimeistä kysymystä mukaillen, kyseessä on teos, jonka kaikista maailman elokuvista todennäköisesti ottaisin mukaani autiolle saarelle. Elokuvan juoni, sen väriloisto ja unohtumattomat melodiat tekevät minulle todeksi Victor Hugon oivalluksen:“Melankolia on onni olla surullinen
CHERBOURGIN SATEENVARJOT
(Les Parapluies de Cherbourg) Ranska 1964. Draama, musikaali. Ohjaus, käsikirjoitus: Jacques Demy. Kuvaus: Jean Rabier. Lavastus: Bernard Evein. Pukusuunnittelu: Jacqueline Moreau. Musiikki: Michel Legrand. Pääosissa: Catherine Deneuve, Nino Castelnuovo, Anne Vernon, Marc Michel, Ellen Farner. S. 95 min.
Sateinen Kanaalin rannikon pikkukaupunki Cherbourg 1950-luvun lopulla. 17-vuotias Geneviève (Catherine Deneuve) on rakastunut ensi kertaa elämässään ja tapaa salaa 20-vuotiasta poikaystäväänsä, automekaanikko Guyta (Nino Castelnuovo). Genevieven äiti (Anne Vernon) pitää tyylikästä mutta huonosti menestyvää sateenvarjokauppaa ja hänellä on omat suunnitelmansa Genevieven naimakauppojen suhteen.
CHERBOURGIN SATEENVARJOT (1964) oli aikanaan uhkarohkea elokuvatuotanto. Sen ohjaaja Jacques Demy piti kiinni tinkimättömästä johtoajatuksesta toteuttaa elokuva läpisävellettynä ja niin että sen kaikki repliikit lauletaan. Demy ei suostunut tinkimään myöskään siitä, että elokuvassa nousee esiin Algerian sota, ranskalaiselle yhteiskunnalle arka aihe.
Riskinotto kannatti. Elokuvasta tuli suuri kansainvälinen yleisömenestys. Se voitti mm. Cannes´n festivaalien pääpalkinnon, ja se jäänyt elokuvan historiaan 1960-luvun kiistattomana mestariteoksena. CHERBOURGIN SATEENVARJOJEN musiikillinen johtoteema on yksi rakastetuimmista elokuvasävelmistä kautta aikain. Elokuva on kestänyt aikaa, toisella tavoin kuin moni aikakauden romantisoiva musikaali. Elokuvan romanttinen rakkaus on sydäntä särkevää. Samalla se kuitenkin myös läpivalaistaan. Sen tarina alkaa nuoruuden haavoittuvista, puhtaista tunteista, tuo mukaan myös pakon (Algerian sota) ja päättyy olosuhteiden sanelemiin järkiratkaisuihin.
Elokuva kuvattiin Cherbourgin pikkukaupungissa, vaikka elokuvan maailmasta välittyykin täysin tarkoituksellisesti kulissimainen vaikutelma. Elokuvan maailma tulvii värejä ja huolella toteutettua värisymboliikkaa. Cherbourgin sateenvarjoista muodostui nuoren Catherine Deneuven läpimurtorooli suuren luokan filmitähdeksi. Catherine Deneuven monipuolinen näyttelijänura jatkuu edelleen.
Kannattaa tulla katsomaan – nyt vihdoin uudestaan valkokankaalla! Elokuva esitetään KUOPION VILIMEILLÄ UUTENA, VÄRIRESTAUROITUNA juhlakopiona + suomenkielisin tekstein.
LUENTO & ELOKUVAESITYS
Yhteislippu, 10 €
LAUANTAI 5.10. klo 18.30:
A Girl Walks Home Alone at Night/ ”TYTTÖ KÄVELEE YKSIN YÖSSÄ”
USA 2014. Draama/kauhu/komedia. Ohjaus, käsikirjoitus Ana Lily Amirpour. Kuvaus: Lule Vincent. Leikkaus/Editor: Alex O’Flinn. Pääosissa: Sheila Vand, Arash Marandi, Dominic Rains, Marshall Manesh, Mozhan Marnò. Digitaalinen (high res file) .Suomenkielinen tekstitys. 101 min. K16. 7 € KUOPION ENSI-ILTA!
“ Jokainen kuva on yhtä viettelevä kuin elokuvan karismaattinen pääpari” (Irish Times). Iranilaisen Amirpourin ylistetty, omaperäinen esikoisohjaus!
Tyttö (Sheila Vand) skeittailee yksin aavemaisen teollisuuskaupungin yössä. Tyttö on sonnustautunut iranilaisnaisten mustaan kaapuun eli tšadoriin, kuuntelee kasaridiskoa – ja taitaa olla vampyyri.
Tyttö tutustuu sattumalta huumekauppiaan kanssa kamppailevaan Arashiin (Arash Marandi). Nuori kapinallinen Arash on joutunut suuriin vaikeuksiin, hänen isänsä junailtua pojalleen kuuluvan (vielä maksamattoman) auton pelivelkojensa katteeksi. Romanssi leimahtaa liekkeihin, kohtalokkaana, muillekin kuin rakastavaisille.
Amirpourin ohjaama ja käsikirjoittama esikoinen on saanut innostuneen vastaanoton elokuvafestivaaleilla ja elokuvakriitikoilta eri puolilla maailmaa. Amirpour yhdistelee omintakeisesti kauhuromantiikkaa, punkkia, feminismiä ja coolia asennetta. Se on amerikkalainen elokuva, mutta siinä puhutaan persiaa. Se on kauhua – ja rakkauselokuva.
Myös elokuvan musiikkia on kehuttu erityisen osuvasti valituiksi yönsähäkän meiningin rakennuspalikoiksi. Mukana on niin White Lies -yhtyeen postpunkkia kuin Federalen spagettiwesternmusiikkia, sekä iranilaista rokkia, teknoa, undergroundia.
KATSO TRAILERI:
LAUANTAI 5.10. klo 20.30:
POSSESSION
Ranska/ Saksa 1981. Psykologinen kauhu/draama. Ohjaus: Andrzej Zulawski. Käsikirjoitus: Andrzej Zulawski, Frederic Tuten. Kuvaus: Bruno Nuytten. Musiikki: Andrzej Korzynski.Digi. Englanninkielinen. 127 min. K18. 7€. On vain yksi aito POSSESSION. Se on Andrzej Zulawskin ohjaama klassikko vuodelta 1981. Ensi kertaa Kuopiossa valkokankaalla: ROMANSSI-VILIMIT- festivaalin paraatipaikalla lauantai-illassa. Ikäraja: K18. KUOPION ENSI-ILTA
Berliinin muurin vieressä elää kolmihenkinen pieni perhe: diplomaattina työskentelevä isä Mark (Sam Neill), äiti Anna(Isabella Adjani) ja heidän kouluikäinen poikansa ( ).
Elämä keikahtaa jengoiltaan, kun vaimo Anna ilmoittaa haluavansa erota, pystymättä kuitenkaan selittämään eroaikeilleen ymmärrettävää syytä. Mies päättää palkata yksityisetsivän varjostamaan vaimoaan, saadakseen tietää, mitä vaimon elämässä oikein on meneillään.
Yksityisetsivän pääsee Annan jäljille, mutta yllätys on melkoinen. Samalla alkaa tapahtua muitakin, yhtä lailla selittämättömiä asioita. Sen sijaan että asiat alkaisivat ns. järjestyä, ne alkavat saada yhä mielivaltaisempia, kauhistuttavampia ulottuvuuksia.
*****
POSSESSION on moniulotteinen ja monitulkintainen mestariteos. Elokuva kuvaa hyytävästi parisuhdehelvettiä ja eroprosessin tuskallisuutta vieden ne äärimmilleen.
Samalla se kuvastaa sitä henkistä ilmastoa, jossa elettiin kylmän sodan Euroopassa. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat muurin jakama Berliiniin, mikä lienee selkein mahdollinen maantieteellinen symboli sodanjälkeisen vainoharhaisuuden ajasta Euroopan mantereella.
POSSESSION on tehty Länsi-Saksassa. Ohjaaja Andrzej Zulawski (1940–2016) oli joutunut jättämään kotimaansa Puolan tehtyään liian yhteiskuntakriittisiä elokuvia. Ilmestyessään se joutui sensuurin kynsiin eri puolilla maailmaa. (Esim. Yhdysvallat leikkasi elokuvasta 45 minuuttia(!) – jäljelle jäi vain splatterin tapainen muodoton, mieletön torso.)
Zulawski ei selittele eikä pureskele valmiiksi. Katsojalle jätetään vapaus muodostaa oma tulkintansa siitä, mistä tarinassa oikein on kyse. Elokuvan katsominen palkitsee, vaikkakin on syytä lisätä, ettei sitä voi kovin herkille katsojille suositella.
TRAILERI:
https://www.youtube.com/watch?v=CTB15PPtMyA
SUNNUNTAI 6.10. klo 13:
RAJA
GRÄNS. Ruotsi / Tanska 2019. Ohjaus: Ali Abbasi Käsikirjoitus: Ali Abbasi, Isabella Eklöf, John Ajvide Lindqvist. Kuvaus: Nadim Carlsen. Pääosissa: Eva Melander, Eero Milonoff, Jörgen Thorsson, Ann Petrén. Yhteistyössä: Walhalla. Suomenkielinen tekstitys. DCP. 108 min. K12. 7 €
RAJA on roisi, ennennäkemättömän kiehtova moraalitutkielma.
Tina (Eva Melander) on tullivirkailija, joka tunnistaa epäilyttävät henkilöt harvinaisen tehokkaasti. Aivan kuin hän pystyisi haistamaan, jos joku piilottelee jotakin. Kun salamyhkäinen, Tinan lailla rujolta näyttävä Vore (suomalainen Eero Milonoff uransa hurjimmassa roolissa) tulee laivalta, Tina ei pystykään lukemaan häntä yhtä hyvin. Hän aavistaa, että Vore salaa jotakin, mutta ei oikein tiedä mitä. Samaan aikaan poliisi turvautuu Tinan apuun, jotta hän auttaisi heitä löytämään todisteita rikollisliigaa vastaan. Tina ei kuitenkaan voi lakata ajattelemasta Vorea. Kun he tapaavat uudestaan, Tinalle alkaa avautua pelottava salaisuus siitä, kuka hän oikein onkaan.
Ihminen on julma erilaisille, mutta kohtelee kaltoin myös lajitovereitaan. Tinasta ei oikein tiedä, kumpaan leiriin hän kuuluu. Tullivirkailijaksi hän on harvinaisen tarkkavainuinen, nuuhkii matkustajat kuin koira ja haistaa heissä pelon ja häpeän.
Vapaimmillaan Tina on metsässä. Avojaloin sammalpeitteessä kulkiessaan hän tuntee olevansa yhtä luonnon, kettujen ja hirvien kanssa. Kun hän äkkiä kiinnostuu hieman itsensä kaltaisesta miehestä, elämä alkaa vähitellen aueta tottumusten tiukalta kerältä ja saa kokonaan uuden suunnan.
Raja on iranilaissyntyisen Ali Abbasin toinen pitkä elokuva. Se sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlien Un Certain Regard -sarjassa ja valittiin sen parhaaksi elokuvaksi.
Ystävät hämärän jälkeen -kirjailija John Ajvide Lindqvistin novelliin perustuva elokuva on saanut yleismaailmallista ylistystä ja se on voittanut Cannesin lisäksi lukuisia muitakin elokuvapalkintoja. Eikä syyttä. Kaikki osaset pelaavat yhteen. Tarinan ja kuvauksen lisäksi myös maskeeraus ja ensiluokkainen näyttelijäntyö vakuuttavat katsojan. Suomalaisittain saamme olla ylpeitä miespääosan esittäjästä: hän on Eero Milonoff, jo aiemminkin Cannesin palkittu loistonäyttelijä.
Tarina on samalla sekä hyvin älykäs intellektuelli että voimakkaasti tunteisiin vetoava. Katsojan erikoisvapauksiin RAJAN kohdalla kuuluu, missä määrin tässä aivan erityisessä romanssissa maistuu metsähunaja, hyppysellinen huumoria – ja minkä verran silmien kieli kestää pippuria ja tiukkaa chiliä.
´´
.”Ali Abbasin ainutlaatuisessa peikkotarinassa ei enää olla Muumilaaksossa” (Episodi)
Yksi erikoislaatuisimpia romanssin, draaman, fantasian ja Nordic Noirin yhdistelmiä, joita koskaan tulet näkemään (#Gräns @BFIpic.twitter.com)
” RAJA-elokuva kertoo kauniisti erilaisuudesta, yksinäisyydestä ja tukahdutetusta halusta – Eero Milonoff magneettisena toisessa pääroolissa” (Aamulehti/Antti Lähde)
KATSO TRAILERI:
https://www.youtube.com/watch?v=trWV8UGqV58
SUNNUNTAI 6.10. klo 15:
VARJOJA PARATIISISSA
VARJOJA PARATIISISSA. SUOMI 1986. Draama/komedia/romanssi. Ohjaus, käsikirjoitus, tuottaja: Aki Kaurismäki. Kuvaus:Timo Salminen. Äänisuunnittelu: Jouko Lumme. Leikkaus: Raija Talvio. Pääos.: Matti Pellonpää, Kati Outinen, Sakari Kuosmanen, Esko Nikkari. 76 min. K7. 7 €
Varjoja paratiisissa kertoo roskakuskin ja supermarketin kassan rakkaustarinan Helsingissä vuonna 1986. Elokuvassa on kaksi suudelmaa, Hangonniemen kärkeen hakkaavat aallot ja uhkaavana pyörivä roskamylly. Elokuvassa pitäisi olla huumoria, tragiikkaa, onnea ja onnettomuutta; kaikkea sitä mitä olemme tottuneet pitämään rakkauselokuvan tärkeimpinä elementteinä. Samalla Varjoja paratiisissa on kertomus kaupungista ja sen takapihoista todistajinaan ”rocksukupolven Heikki ja Kaija”, Matti Pellonpää ja Kati Outinen. Tyyli lähestyy hoiperrellen runollista realismia ja lopputulos lienee hauskempi kuin Laineen Tuntematon. – Varjoja paratiisissa -lehdistötiedote (Villealfa Filmproductions 1986)
” Nikanderista (Matti Pellonpää) hahmottuu harvinainen ilmestys valkokankaalla: ihminen. ”
– Judy Bloch, University Art Museum. February 1989 Calendar, University of California at Berkeley
SUNNUNTAI 6.10. klo 16.30:
JULES JA JIM
(JULES ET JIM). RANSKA 1962. Romanssi/draama. Ohjaus: François Truffaut. Käsikirjoitus: François Truffaut ja Jean Gruault, Henri-Pierre Rochén romaanin pohjalta. Kuvaus: Raoul Coutard. Musiikki: Georges Delerue. Pääosissa: Jeanne Moreau, Oskar Werner, Henri Serre, Marie Dubois, Vanna Urbino, Serge Rezvani, Sabine Haudepin. Esitysformaatti35 mm (uusi kopio/ KAVI, 2005) Suomenkielinen tekstitys. 107 min. K16. 7 €
Jules ja Jim oli mestariohjaaja Francois Truffaut’n kolmas elokuva ja sitä pidetään yhtenä hänen parhaista ja rakastetuimmista elokuvistaan. Se oli myös ranskalaisen elokuvan uuden aallon merkittävimpiä elokuvia.
Henri-Pierre Rochén omaelämäkerralliseen esikoisromaaniin perustuvassa elokuvassa eletään ensimmäistä maailmansotaa edeltäviä ja sen jälkeisiä vuosia (1912–1932). Kaksi nuori miestä, saksanjuutalainen ujo kirjailija Jules (Oskar Werner) ja ranskalainen, luonteeltaan ekstrovertti Jim (Henri Serre) tapaavat Pariisissa vuonna 1912. Yhteistä miehille on kiinnostus taiteisiin ja boheemiin elämäntyyliin. Lähtiessään yhdessä Adrianmeren saarelle katsomaan ihailemaansa patsasta, heitä odottaa sitäkin suurempi yllätys: nainen joka on kuin patsaan inkarnaatio. Hän on Catherine (Jeanne Moreau) huulillaan tuo patsaasta tuttu viehkeä hymy. He ystävystyvät kauniin ja vapaamielisen Catherinen kanssa ja rakastuvat häneen molemmat.
Ystävyys, rakkaus ja niihin liittyvä kärsimys kestävät parikymmentä vuotta. Välissä on myös ensimmäinen maailmansota, joka heittää Julesin ja Jimin eri puolille rintamaa, mutta sekään ei murra miesten syvää ystävyyttä. Koko sodan ajan molemmat pelkäävät sitä, että joutuisivat kasvokkain sodassa tai saisivat kuulla ampuneensa ystävänsä tietämättään, sodan melskeissä.
Sodan jälkeen tämä erityinen, pitkittynyt kolmiodraama, keskiössään edelleen vahva, hurmaava Catherine, nyt myös äiti, nousee jälleen uusille kierroksille. Kepeän yhdessäolon aikoja on kuitenkin mahdotonta enää tavoittaa, ja elämänkulku alkaa saada yhä tummempia, kohtalokkaampia värejä.
Suurenmoisen musiikin sävelsi Georges Delerue. Parhaiten elokuvasta muistetaan Jeanne Moreaun esittämä laulu Le tourbillon (”Elämän pyörremyrsky”), jonka kirjoitti Serge Rezvani ja josta tuli iso hitti.
Elokuvan nimessä mainitaan elokuvan miespäähenkilöt, ei naista. Silti juuri Catherinen voi sanoa olevan tarinan rakenteellisesti mielenkiintoisin hahmo. Hänessä yhdistyy kaksi täysin erilaista feminiinisyyden ideaa. Catherinen roolia ja sen näyttelevää Jeanne Moreauta pidetään Ranskan uuden aallon keskeisenä suunnannäyttäjänä sille mitä kutsutaan seksikkyyden ja älykkyyden luontevasti yhdistäväksi ”uuden aallon naiseksi”.
Truffaut on kertonut antavansa elokuvissaan automaattisesti naisille vahvemman roolin, sillä ”miesten toimet tuntuvat minusta aina täysin lapsellisilta”. Truffaut kuoli vuonna 1984 vain 52-vuotiaana, mikä oli suuri järkytys niin Ranskassa kuin elokuvia rakastavalle maailmalle.
SUNNUNTAI 6.10. klo 18.30
ROMANSSI-VILIMIT – päätösnäytös: VAARALLINEN ROMANSSI
(North by Northwest). USA 1959. Trilleri. Ohjaus: Alfred Hitchcock. Käsikirjoitus: Ernest Lehman.Kuvaus: Robert Burks. Musiikki: Bernard Herrman. Pääosissa: Cary Grant, Eva Marie Saint, James Mason, Martin Landau, Leo G.Carroll, Jessie Landis. 136 min. K16.
Vaarallista romanssia pidetään yhtenä Alfred Hitchcockin parhaimmista elokuvista, ja usein se mainitaan kaikkien aikojen parhaimpien elokuvien listoilla. Elokuvan katsotaan synnyttäneen vakoojaelokuvien lajityypin. Sen on sanottu toimineen esikuvana mm. James Bond -elokuville. Se on samalla myös Hitchcockin ja hänen luottonäyttelijänsä Cary Grantin yhteistyön upea päätös.
Elokuvan päähenkilö Roger Thornhill (Cary Grant) on manhattanilainen mainospäällikkö, joka yhtäkkiä joutuu keskelle vakoojien (James Mason) ja vastavakoojien (Eva Marie Saint) temmellyskenttää. Päähenkilöä kidnapataan, lavastetaan syylliseksi murhaan, ajetaan takaa ja tietysti vainotaan myös ilmateitse yhdessä elokuvahistorian kuuluisimmista kohtauksista. Eikä jälkeen jää myöskään elokuvan huipennus, kun lopulta päädytään kivisten presidenttien seuraan, korkealle, kansallisen monumentin huipulle, Mount Rushmorelle.
VAARALLINEN ROMANSSI oli ilmestyessään maailmanmenestys, ja onnistuu mennen tullen koukuttamaan myös tämän päivän katsojan. Se valmistui ohjaajan Yhdysvaltain-kauden huippukohdassa, Vertigon (1958) ja Psykon (1960) välissä. ROMANSSI-VILIMIT antaa elokuvafestivaalin kunniakkaan päätösesityksen paikan mukisematta mestari Hitchcockille. Joten kipin kapin, kaikki uudet ja jo kokeneemmat Hitchcock-fanit: sunnuntai-iltana 6.10.2019 Kino Kuvakukkoon.
”Vaarallinen romanssi on elokuva, johon on mahdoton kyllästyä” (elokuvatutkija Hannu Salmi)
*****
