TIEDE -VILIMIT
Kuopio, 26. – 29.9.2024

**** OHJELMAKARTTA julkistettu ma 12.8.2024!  ****

Pikalinkki ohjelmalehtiseen (flyer, 4 sivua)
KLIKKAA TÄSTÄ
/ HUOM. Tiede-Vilimien flyerissä on virheellinen ikäraja-merkintä ”Sumuisten vuorten gorillat” (su 29.9.2024 klo 15) kohdalla. OIKEA ikäraja-tieto on : K12 /

HEI, ME TIETEILLÄÄN!

tieteenteon faktat ja elokuvalliset fantasiat poreilevat  syyskuussa 2024 Kuopion Vilimien koeputkissa

”Jos Kaikkivaltias olisi tiedustellut minun mielipidettäni ennen kuin loi maailman,
olisin suositellut jotakin yksinkertaisempaa!”
-Kuningas Alfonso X , Kastilian ja Léonin hallitsija, 1200-luku

Kruunupää-Alfonson tuskailu 800 vuoden takaa löytyy Kari Enqvistin  mainiosta teoksesta Olemisen porteilla (2014).  Alfonson kärsimyksen käsittämättömän edessä oli tarinan mukaan laukaissut Ptolemaioksen tieteelliseen ajatteluun tutustuminen.

Nykytaiteiden ja -tieteiden piirissä ei ole vallalla valittaa olevaisuuden runsautta (ainakaan  niin avoimesti) kuin vanhan vallan kammareissa. Olemisen jatkuva, perimmäinen  arvoituksellisuus inspiroi ja pitää tutkimista yhä laajenevassa liikkeessä.

Tiede ja taide: kiehtovien keksintöjen kihlajaiset

Tiede ja taide kumpuavat molemmat loputtoman uteliaisuuden puusta.  Rajat taiteen ja tieteen välillä ovat menneinä aikoina olleet  häilyvämpiä, ja renessanssin aikakaudella niitä pidettiin alan piireissä  suorastaan keinotekoisina.

Tieteentekijöiden työ, teoriat ja innovaatiot heijastuvat monin tavoin myös taiteisiin, ja vastaavasti  taide on inspiroinut tieteentekijöitä uusien  kysymysten ja tavoitteiden äärelle.

Elokuvahistorian ensimmäinen kansainvälinen hitti oli tieteisfantasia

Blue moon, you knew just what I was there for…
(Richard Rodgers, Lorenz Hart, 1934)

Kuuhun matkustamisen idea löytyy kirjallisuudessa jo 2. vuosisadalta. 1500- ja 1600-luvuilla ajatus työllisti monia aikansa merkittäviä tiedemiehiä.  Jules Verne (1828–1905), ”tieteiskirjallisuuden kantaisä”, rakenteli seikkailukirjoissaan monia, myöhemmin keksittyjä laitteita ja ilmiöitä, kuten mm. kuualuksia ja sukellusveneitä.

Ranskalainen elokuvapioneeri George Méliès teki viimein tieteen ja taiteen hellimästä kuulennosta”totta”.  Elokuvassa ”Matka kuuhun” (1902, 16 min) päästään perille luodinmuotoisella raketilla. Koe on astronomisen seuran tieteellinen riemuvoitto: raketti mäiskähtää suoraan  kuu-ukon silmään. Tappeluksihan se menee kuussakin, ja tiedemiehiä vastaan nousee itse Seleneettien kuningas (joka tosin vetää lyhemmän korren ja räjähtää).

Elokuvissa on aina nähty – ja nähdään edelleen- hurjanpuoleista tiedettä ja tulevaisuuden skenaarioita. Ihmiskehon sisälle päästiin soutamaan Fantastinen matka-leffassa (1966)  joennen nanoteknologiaa ja maailmanloppuunkin on voinut tutustua moneen kertaan ja eri versioina, elokuvateattereiden kuumottavassa pimeydessä.  Väitetään myös, että ihmiskunnan arjen ja kanssakäymisen mullistaneen internetin perusideakin olisi syntynyt elokuvakäsikirjoittajan aivoituksista.

Tiede-Vilimien leffaklassikoissa surffaillaan tieteen eri aloilla

Vilimit  2024 esittää  tiede-teemaisen kokoelman elokuvahistorian kiehtovimpia klassikoita ja erikoisuuksia. Mukaan on valittu  draamaa, dokumentteja, seikkailuelokuvia, apokalyptistä jännitystä, animaatioita – komediaakin.

Sädehtivää  prismaa maailmankaikkeuteen, elämään, luontoon ja ihmisen osaan maapallolla tarjoavat  niin tähtitiede ja kosmologia, fysiikka ja kemia, biologia ja  biokemia. Mukaan elokuvafestivaalille hyppäävät myös lääketiede, farmakologia ja toksikogia.  Huomiotta eivät jää  matematiikka,  tietojenkäsittely, robotiikka, viestintätutkimus  ja -teknologia.

Yrittäessämme ymmärtää oikukasta  ihmislajia avuksi tarjoutuvat niin yhteiskunta- ja historiatieteet ja sosiaalipsykologia, kuin myös viestintätieteet ja tiedeviestintä. Luonnon monimuotoisuuden ja elämisen ehtojen nimissä  mukana  myös elokuvia, joiden taustalta avautuu tieteellisen, monialaisen tutkimuksen jatkumo: geotieteitä, genetiikkaa, ilmakehätutkimusta, arktisten alueiden polaarista tutkimusta, meribiologiaa.

Elokuvat ja ohjelmakartta JULKISTETAAN ELOKUUSSA (VKO 33): www.vilimit.fi

Tiede-Vilimien esiintyjävieraita yhdistää  taito tuoda tiedettä yleistajuisesti esiin

Tiede-Vilimien päävieras, ESKO VALTAOJA on avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Tieto-Finlandia-palkittu kirjailija, kolumnisti ja yhteiskunnallinen keskustelija, ”Suomen tunnetuin tieteilijä”.

Esko Valtaoja on erittäin arvostettu taidoistaan tieteen popularisoijana. Hänen kirjallinen tuotantonsa on laaja ja monisärmäinen. Valtaojalla on armoitettu kyky tuoda tieteellisen tutkimuksen maailmoja yleistajuistaessaan inhimillistä twistiä, universumien kokoisia unelmia sekä ymmärtäväistä ironiaa ihmisen kosmisen maallista, samalla loputtoman uteliasta osaa kohtaan.  Valtaoja on tunnettu myös loistavana puhujana.  Valtaoja pitää avajaispuheen (avajaiset to 26.9. klo 18) sekä toimii  Kino Kuvakukossa elokuvien alustajana torstaina 26.9. ja lauantaina 28.9.

TERO MIELONEN (Kuva: Harri Kokkola)

TERO MIELONEN on ilmakehätutkija ja tieteen popularisoija. Hän toimii ryhmäpäällikkönä Ilmatieteen laitoksella, jossa hän tällä hetkellä tutkii kasviperäisten ja maastopaloista syntyvien pienhiukkasten vaikutusta pilvien ominaisuuksiin, sekä alueellisesti tarkkojen ilmastoennusteiden käyttöä päätöksenteon tukena. Hän on myös ajautunut kirjoittamaan suurelle yleisölle tarkoitettuja kirjoja tieteestä ja tieteen tekemisestä.

Tuuli Miinalainen

TUULI MIINALAINEN työskentelee postdoc-tutkijana Ilmatieteen laitoksella. Työssään hän tutkii hiilen kiertoa kasvillisuusmallien ja satelliittihavaintojen avulla. Miinalainen valmistui Itä-Suomen yliopistosta tohtoriksi vuonna 2023. Tutkijatehtävien lisäksi Tuuli Miinalainen on ollut mukana useissa eri yhdenvertaisuuteen liittyvissä projekteissa,  järjestämällä mm. International day of women and girls in science- ja UEF Pride – seminaareja. Nykyisin hän on aktiivijäsen Fyysikkoseuran Diversity in Physics – työryhmässä.

Tuukka Hämäläinen  (Kuva: Markku Korsu)

TUUKKA HÄMÄLÄINEN on kirjailija ja toimittaja, jolta on julkaistu tietokirjoja, kaunokirjallisuutta ja toimitustöitä. Hän on kirjoittanut muun muassa videopeleistä, progressiivisesta rockista, elokuvista ja pakko-oireisesta häiriöstä. Koulutukseltaan Hämäläinen on teoreettisen filosofian maisteri, joka on opiskellut myös mm. tiedeviestintää ja elokuvatutkimusta. Hän on myös laulaja-lauluntekijä ja kokemusasiantuntija.

Tuukka Hämäläisen ja Tero Mielosen yhteisteos   Tiedettä valkokankaalla – Enemmän kuin Frankensteinin perintö teos ilmestyi keväällä 2024.

Koululaisesityksiä, ilmaiset etkot Kuopion kirjastolla sekä  Vilimeihin virittävä  huippunäyttely Kuopion Museolla

Tiede-Vilimit ”etkot” pidetään Kuopion pääkirjastolla (kokoustila, 1 krs)  ke 25.9. klo 16.30-18.30: tutkija, kirjailija  Tero Mielosen ja  kirjailija Tuukka Hämäläisen haastattelutilaisuus, haastattelijana kulttuurihistorioitsija Laura Kokko + yllätyselokuva (K12, vapaa pääsy)

Ilmaisesityksiä kouluille järjestetään  viikolla 38, osana koulupäivää. Kouluille lähetetään ilmoittautumisohjeet kyseisiin esityksiin elokuussa.

Suursuosioon maailmalla noussut APINAT – KÄDELLISTEN TARINA on Skotlannin Kansallismuseon  ja Noman Exhibitionsin  yhteistyössä tuottama kiertonäyttely. Se on esillä Kuopion Museossa ajalla 30.3. -29.9.2024 . Apinamainen meno jatkuu Vilimeillä, heti avajaiselokuvasta Apinoiden Planeetta (ohj. Franklin J. Schaffner, USA, 1968) alkaen.

*****

Järj. Alueellinen elokuvakeskus ISAK ry, pääyhteistyökumppanina Kino Kuvakukko

Keskeisinä kumppaneina ovat mukana ja mahdollistamassa myös Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI,  Itä-Suomen yliopisto, Kuopion Museo, Kuopion pääkirjasto,  Park Circus (UK), Tamasa Distribution (Paris), HeseArts, Rosebud, URSA ry, Walhalla ry, Svenska nu, Hyvät Kuvat, Kuopion hyvinvoinnin edistämisen lautakunta, Taike/OPM, Tieteen tiedotus ry.

 

”Maailma on hämmästyttävä, monimuotoinen ja pitkälti selittämätön.”
(tähtitieteilijä Esko Valtaoja)

 

Kuopion Vilimit, taiteellinen johtaja: Timo Raita

Lisätietoja: saija.nissinen@isak.fi

www.vilimit.fi

www.kuvakukko.fi

https://fi-fi.facebook.com/kuopionvilimit

#Kuopio
#KinoKuvakukko
#CapitalOfLakeland

TERVETULOA TIEDE-VILIMEILLE 26. -29.9.2024!

UFO SWEDEN nähdään Tiede-Vilimien koululaisesitys-sarjassa syyskuussa (Kuva: Crazy Pictures)

Hieman historiaa:

LIIKE -VILIMIT
Kuopio, 28.9. – 1.10.2023

KUOPION VILIMIT järjestetään tänä syksynä jo 36.kerran!

KUOPION VILIMIT pidetään jälleen Kuopion järisyttävän vaikuttavassa leffamekassa eli Kino Kuvakossa, ajalla  28.9. -1.10.2023.

Tänä syksynä elokuvafestivaalin teemana 2023 on LIIKE.

Enimmäkseen klassikoista koostuvia, vahvatunnelmaisia elokuvavalintoja yhdistävät rinnatusten kolme taikasanaa: TANSSI, MARTIAL ARTS  (~”kamppailulajit”) sekä SIRKUS.

MOVE IT – liikettä kinttuihin!

Nyt saadaan tanssia kankaalle: kävisikö baletti, flamenco? Vai lähdetäänkö lauantaina discoon, John Travoltan seuraan, kun biisikarkit  tarjoaa diskokuumeen starttimoottori Saturday Night  -Lauantai-illan huumaa (1977)?

Klassikkosateessa tarvitaan toki myös leffa jossa hiuslakkaa ei säästellä – se on Hairspray (2007)!

Aina löytyy ideaa tanssia myös kaduilla. Ohjelmistossa myös Beat Street, hip hopin  alkuaikojen ”must see”-leffa.  Katu-uskottavuuden tasalle suurkaupungin viemäriverkostoja pitkin pomppaa myös  Teen Mutant  Ninja Turtles (1990) – leffa joka synnytti kansainvälisen, yhä ja jo kolmannessa ikäpolvessa jylläävän teinimutantti-ilmiön.

HURJEMPAAN MENOON: Bruce Lee, Jean-Claude Van Damme, Alejandro Jodorowsky

Ja jos tulee mieli nähdä myös hieman hurjempia otteita, niin mukana on pari erityistä, itämaiseen kamppailulajeihin liittyvää klassikkoa, kuten Fist of Fury (1972), yksi näyttelijä Bruce Leen suosituimmista kungfu-elokuvista sekä Jean-Claude Van Dammen lopullinen läpimurtoelokuva, Bloodsport (1988).

Kirsikkana jo melkein kaiken nähneiden kakussa on  poliittis-surrealistinen, mm. burleskista ja akrobatian kuvastosta häpeämättömän luovasti ammentava, konflikteja laukova Santa Sangre. Kyseessä on hurjien näkyjen meksikolaisen mestarin. Alejandro Jodorowskyn kulttiteos vuodelta 1989. Jodorowskyn teoksessa on edelleen skandaalinkäryistä ruutia, vaikka muille jakaa. (ennakkoesitys, K18, tulossa Suomen levitykseen v.2024)

VILIMEILLÄ on varaa mistä valita

VILIMEILLÄ voi ottaa pari sopivaa leffaspurttia – tai antaa katseen juosta koko maraton.Rinnakkain, limittäin ja lomittain: neljä päivää komediaa, tragediaa, sydänten muljahduksia!

Edulliset lipunhinnat!

LIIKE on pääasia!

Liike-teemaisten elokuvien valinta on liikkunut villisti ja vapaasti, liki 100 vuoden ikähaitarilla. Ohjelmiston vanhin elokuva on vuodelta 1926. Se on A Page of Madness, avajaiselokuva LIVE-säestyksellä –  japanilaisklassikon säestää nouseva tähti Sampo Wiik. Uusimpia elokuvia ovat norjalainen  hip hop-komedia Dancing Queen (2023) Dancing Queen voitti Seattlen elokuvafestivaalien pääpalkinnon ja saa Suomen ensi-iltansa  syksyllä 2023. Samoin syksyn uutuus on  kohuttu, odotettu Spede, elokuva viihdejätti Pertti Pasasesta, jonka energiset tempaukset nuoruusvuosilta Kuopiossa jäivät lähtemättömästi monien aikalaisten, ystävien ja koulukavereiden mieleen. SPEDE esitetään Kuopion ennakkoesityksenä, jo Vilimien aattoiltana, keskiviikkona 27.9.

1970- ja 1980-lukujen moninainen city-kulttuurinen syke sai ohjelmiston suunnittelussa erityistä painoarvoa. Tuolloin syntyi nuorisovetoisessa populaarikulttuurissa paljon uutta. 1970-luvulla musiikillisten muoti-ilmiöiden kärkeen kurvaili globaaliksi äitynyt disco. Koreografioita, elekieltä, tanssikursseja ja -kisoja,  disco-elokuvia (!!) sekä tietenkin niitä erityisen tanssittavia supermega-hittejä. Monien ala- ja vastakulttuurien kansainvälinen noste tapahtui  osin myös elokuvien välityksellä. Eivätkä kadut täyttyneet vain marsseista,  megafoneista ja  mellakkapoliiseista  – omaehtoiset kaupunkikulttuurit merkitsivät myös hauskanpitoa, uutta omaa musiikkia ja uusia tapoja tanssia.

Joidenkin esitysten alkuun on luvassa myös paikallisten, eri tanssi/ liike-lajien aktiiviharrastajien puheenvuoroja lajiharrastusmahdollisuuksista Pohjois-Savon alueella. Tsekkaa tarkemmin Vilimit-ohjelmakartta-tiedoista!

****

Järj. Alueellinen elokuvakeskus ISAK ry, pääyhteistyökumppanina Kino Kuvakukko

Keskeisinä kumppaneina ovat mukana myös Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI, Elke ry, George Eastman Museum (USA),  Kinoscreen Illusion, Loud Silents-festivaali (Helsinki),  Nordisk Film Distribution, Park Circus (UK), Tamasa Distribution (Paris), Walhalla ry.

Kuopion Vilimit, taiteellinen johtaja: Timo Raita

Lisätietoja: saija.nissinen@isak.fi

www.vilimit.fi

www.kuvakukko.fi

https://fi-fi.facebook.com/kuopionvilimit

#Kuopio
#KinoKuvakukko
#CapitalOfLakeland

TERVETULOA LIIKE-VILIMEILLE 28.9. -1.10.2023!

www.vilimit.fi 

LIIKE-VILIMIT 2023,  4-sivuinen flyer/ käsiohjelma, tulostettavissa (pdf)  KLIKKAA TÄSTÄ

---

Hieman historiaa:

KUOPION VILIMIT 2022 HIGHLIGHTS

* Avajaisten leffamusiikin loihtii EMMA-PALKITTU, INDIE AWARDS-PALKITTU RINGA MANNER

Klikkaa tästä (pdf): RINGA MANNER & avajaiskonsertti, esittely

* PUUPÄÄ-PALKITTU sarjakuvantekijä, elokuvaharrastaja PETRI HILTUNEN valikoitujen elokuvien esittelijänä to/pe/la

Klikkaa tästä (pdf): PETRI HILTUNEN, esittely

* Sarjakuvahahmo valkokankaalla ja livenä: PUUPÄÄ-PALKITTU, SARJAKUVAFINLANDISTI PETTERI TIKKANEN/ BLACK PEIDER

Klikkaa tästä: PETTERI TIKKANEN aka BLACK PEIDER, esittely 

******

AVAJAISKONSERTISSA ”USHERIN TALON HÄVIÖ” (1928): leffamusiikin loihtii Emma-palkittu RINGA MANNER
Usherin talon häviö (La Chute de la maison Usher, 1928) on ranskalaisen mykkäelokuvan mestariteos. Se perustuu kahteen Edgar Allan Poen novelliin. Ohjaaja Jean Epstein otti vapauden nivoa kaksi juonilinjaa uudeksi vahvaksi teokseksi. Tunnelma on tärkein – ja se on unohtumaton.   

Ringa Manner (loopperit, erikoisefektit, laulu, sitra) säestää Usherin talon häviön FANTASIA-VILIMIEN AVAJAISKONSERTISSA, to 29.9. 2022 klo 18, Kino Kuvakukko. Liput 12 €  

Ringa Manner (s.1987) on kiehtovan omaleimainen, kategorioita luontaisesti kaihtava musiikintekijä.  Mannerin muusikonura alkoi jo kouluiässä. Yli 15-vuotisen uransa aikana vaikuttanut kymmenissä eri bändeissä, kuten Ruusut ja Pintandwefall. Manner on julkaissut myös kolme omaa albumia sooloprojekti-nimellä The Hearing.   

Mannerin musiikkikuviot ovat tuoneet Mannerille lukuisia musiikkialan palkintoja, mm.  Emma-gaala 2019, ”Kriitikoiden valinta”: Ringa Manner. Indie Awards 2020, ”Vuoden Artisti”: Ringa Mannerin sooloprojekti The Hearing. Indie Awards 2021, ”Vuoden yhtye”: Ruusut. Indie Awards 2021, ”Vuoden Albumi”: Ruusut-yhtyeen ”Kevätuhri”.  Ringa Manner on keikkaillut tähän mennessä jo yli 20 maassa. 

Mannerin luovasti risteilevää musiikkia voisi väljästi luonnehtia sanoilla ”eksperimentaalinen elektroninen pop”. Mannerin soolomateriaalia on kuvailtu myös improvisaatiopohjaiseksi melodiseksi äänimaalailuksi. Mykkäelokuvan säestyskeikka soolona antaa edelleen lisäulottuvuuksia Mannerin herkkävireiselle yllätyksellisyydelle.  Luvassa on ainutlaatuinen Live Cinema-ilta Kuopiossa! Yhteistyössä: Loud Silents sekä kyseisen klassikon restauroinnista vastaava La Cinémathèque française.

“This film has been restored by La Cinémathèque Française”.

******

SARJAKUVATAITEILIJA, ELOKUVAENTUSIASTI PETRI HILTUNEN
esittelee festarileffoja
– ”Rakastan elokuvia, ja myönnän että suurimmat inspiraatiot tulevat nykyään siltä puolelta.” (Petri Hiltunen, 2022) 

Petri Hiltunen (s. 1967) on Suomen tunnetuimpia sarjakuvapiirtäjiä. Hiltunen kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan taidelukiosta 1986. Hiltunen julkaisi jo seuraavana vuonna ensimmäisen albuminsa.

Hiltunen on sarjakuvantekijä, joka myös yleensä käsikirjoittaa omat albuminsa. Niitä häneltä onkin ilmestynyt nyt jo nelisenkymmentä. Osa on kokoelmia muualla julkaistusta materiaalista, mutta monet ovat niin sanottuja ”sarjakuvaromaaneja”, eli pitkiä tarinoita, jotka on tehty suoraan ilmestymään albumina.  Aihepiirit vaihtelevat, mutta hänelle rakkaimpia genrejä ovat scifi, kauhu, fantasia ja historia.  Hiltunen on saanut Suomen merkittävimmän sarjakuva-alan huomionosoituksen eli Puupäähattu-palkinnon vuonna 2002. Runsaan ja monipuolisen sarjakuvatuotannon lisäksi Hiltusen on myös ehtinyt kuvittaa eri kustantamoille lukuisia kirjoja, koulukirjoja, harrastelehtiä ja roolipelejä.

Petri Hiltunen esittelee yleisölle useita elokuvia Kuopion FANTASIA-VILIMEILLÄ to 29.9., pe 30.9. sekä la 1.10.2022.(Tarkemmat tiedot : Katso alasivu ”ohjelmakartta”.)

SARJAKUVAFINLANDISTI PETTERI TIKKASEN rämäpäinen  alter ego  BLACK PEIDER seikkailee nyt myös elokuvassa
Petteri Tikkanen (s.1975) on palkittu iisalmelainen sarjakuvantekijä, kuvittaja ja performanssitaiteilija. Koulutukseltaan Tikkanen on taiteen maisteri (taideteollinen korkeakoulu).  

PETTERI TIKKANEN on voittanut Kemin sarjakuvakilpailun kahdesti, vuosina 1997 ja 1998. Tikkasen sarjakuva-albumi Eero sai vuoden 2010 Sarjakuva-Finlandian. Tikkanen palkittiin Suomen Sarjakuvaseuran Puupäähatulla v. 2020.

Showpainijan ja kitarastaran elkein seikkaileva BLACK PEIDER on Petteri Tikkasen uhoava alter ego.  Tämä multihahmo kävi pokkaamassa hopeasijan Oulun MM-Ilmakitarafestivaaleilla vuonna 1999, ja on esiintynyt kitaroineen, kynineen, paljonpuhuvine trikoineen, päähineineen & hitsari-look-laseineen mitä erilaisimmissa yhteyksissä – ” niin kauan, että kukaan ei enää ihmettele kiltin Petterin ja hurjan Peiderin näennäistä ristiriitaa” (Lauri Lehtinen/ Suomen kuvalehti).

Nyt Tikkasen rämäpäinen alter ego seikkailee myös lyhytelokuvassa, ohjaajana Jukka Vidgren. Elokuva sai ensi-iltansa Night Visions-festivaalilla. BLACK PEIDER (2022, 11 min) esitetään FANTASIA-VILIMEILLÄ kahdesti: to 29.9. klo 20 /HIGHLANDER-elokuvan alkukuvana SEKÄ su 2.10. klo 17 /BEETLEJUICE-elokuvan alkukuvana. Elokuva on lyhyydestään huolimatta ”suuri suomalainen supersankaritarina”.  Torstain esityksen esittelee itse BLACK PEIDER.

FANTASIA-VILIMIT NÄYTTÄYTYY MYÖS KUOPION PÄÄKIRJASTOLLA
Kuopion kaupunginkirjasto kokoaa Fantasia-Vilimien kulttuuriseksi merimerkiksi lainattavan kirjanäyttelyn Fantastista kirjallisuutta pääkirjaston aikuistenosastolle.

Fantasiatarujen lisäksi Kuopion kaupunginkirjastoa ja Kuopion Vilimejä yhdistää syksyllä 2022 sarjakuvantekijöiden luoma meininki.  Kirjastolla on sarjakuva-aiheisia tapahtumia tänä syksynä enemmänkin: yleisötilaisuuksia (pääkirjaston lavalla ja livestriimi), Sarjakuvalukupiiri sekä myösFantasia-Vilimeillä esiintyvän Petteri Tikkasen vetämä sarjakuvatyöpaja.

 

---

Hieman lisää historiaa: JALAKAPALLOVILIMIT 2.0

8.–9. huhtikuuta 2022, Kuopio
KINO KUVAKUKKO, Vuorikatu 27, Kuopio

Moninkertaisesti palkittu dokumentti NUORUUS PELISSÄ (BORTEBANE/KIDS CUP)
nähdään JALAKAPALLOVILIMIEN AVAUSESITYKSENÄ pe 8.4. klo 16 (Kuopion ensi-ilta!)

Alueellinen elokuvakeskus ISAK ry järjestää jalkapalloteemaisen elokuvatapahtuman 8.–9.huhtikuuta 2022 Kuopiossa.  Yleisötapahtuman päänäyttämönä toimii 338-paikkainen Kino Kuvakukko, Vuorikatu 27. Tapahtuma on suunnattu kaikille aiheesta ja elokuvista kiinnostuneille.

Erityisteemat:
– jalkapallo & valmennuskulttuuri
– nuoret & lajiseuratoiminta
– tasa-arvon edistäminen ja rasisminvastaisuus urheilussa

Ohjelmassa on:
– teemaelokuvien sarja pe-la 8.–9.4.: ensi-iltoja, kansainvälisesti palkittuja uutuuksia, moderneja klassikoita –edulliset lipunhinnat (6 €/8€/10€) Liput suoraan ovelta. Lipunmyynti avautuu n. 1/2 tuntia ennen kunkin esityksen alkua (huom. maksutapa: käteinen) 

-kaksi paneelikeskustelua, perjantaina 8.4. klo 17.30 sekä lauantaina 9.4. klo 16.45. Paneelikeskustelujen kesto on n. 60 min.-vapaa pääsy

– koululaisesityksiä viikoilla 13/14/15, 2022 – kouluille maksuttomia

–  valokuvanäyttely ”Football Landscapes” – Territorional signs of modern Football and Football Street Art in Europe. Näyttelyyn on vapaa pääsy

Tapahtumapaikat:
A) teemaelokuvien sarja ja teemanäyttely: elokuvateatteri Kino Kuvakukko
B) koululaisesitykset: elokuvateatteri Kino Kuvakukko (Kuopio), Kino Manttu (Nilsiä) sekä luokkakohtaisia suoratoistoesityksiä (Karttula).

 

---

Hieman lisää historiaa: RIKOS-VILIMIT 2021
Kuopio, 30.9. – 3.10.2021

* Kuopion Vilimit-elokuvafestivaalin teema on tänä vuonna RIKOS.
* Loisteliaan leffatarjonnan päänäyttämönä toimii 338-paikkainen, Kuopion suurin elokuvasali Kino Kuvakukko, Vuorikatu 27. Muut mahdolliset esityspaikat tarjoavat elojkuvaelämyksiä lähinnä koululaisille.
* Klassikkoja ja kiehtovia kuriositeetteja tarjoileva ohjelmakartta on nyt julkistettu!
– klikkaa tästä: ohjelmakartta
* ohjelmakartan tulostettava versio (tapahtuman flyer, pdf) löytyy  tästä

*AVAJAISET, Kino Kuvakukossa torstaina 30.9.2021 klo 18: FILIBUS X AINON, kinokonsertti

RIKOS-VILIMIT -FESTIVAALIN avajaiskonsertin esiintyjä on energisen yllättävä, nelihenkinen AINON.

AVAJAISELOKUVAN ESITTELY: FILIBUS

FILIBUS.  Italia, 1915. Kesto 71 min. DCP.Ohjaus: Mario Roncoroni. Pääosissa: Valeria Creti, Giovanni Spano, Cristina Ruspoli, Mario Mariani. DIGIRESTAUROITU ALKUPERÄISEEN SÄHÄKKYYTENSÄ!

”Feministisen, sukupuolijoustavan antisankarin seikkailuja jo 106 vuoden takaa ”

Paronitar Troixmondella on salainen alter ego: Filibus, naamioitumiskyvystään tunnettu SUPERROISTO.

Kukaan ei tietenkään tiedä paronittaren salaisuutta, sillä Filibus ei jää kiinni, vaikka ilmojen salaperäinen piraatti seilaa ilmalaivallaan avoimesti kaupungin yllä ja laskeutuu aluksestaan uskaliaasti suoraan näköalaterasseille.

Jalokivien ryöstämisen ohella suurinta huvia on lavastaa tekijäksi kuuluisa rikosetsivä, joka on jatkuvasti askeleen jäljessä. Mysteerirosvon ja etsivän kissa ja hiiri -leikki tuo jännittävissä juonenkäänteissään mieleen Louis Feuilladen parhaat jatkosarjat Fantômas (1913) ja Les Vampires (1915–16).

Vuonna 1915 julkaistu Filibus on 106-vuotiaaksi elokuvaksi vauhdikas, futuristinen ja humoristinen steampunk-seikkailu, josta välittyy tekemisen riemu. Se myös todistaa, että jo yli sata vuotta sitten tehtiin feminististä elokuvaa.

Ääniraidan kepeälle ilottelulle luo Filibuksen tapaan leikkisä, yllätyksellinen ja muuntautumiskykyinen AINON. Helsinkiläisyhtye käsikirjoittaa musiikillisen seikkailunsa sulavasti ja notkeasti kuin jalokivivaras poimien vaikutteita jazzista, klassisesta ja nykymusiikista.  (Esittelyteksti: Loud Silents )

AVAJAISILLAN  SÄESTYSKONSERTTI, esiintyjät:

---

Vielä hieman historiaa: KAUHU-VILIMIT,  Kuopio 1.- 4.10.2020

(Kuopion Tuomiokirkko, kuva: Kuopion kaupunki/Soile Nevalainen)

Ensi kertaa elokuvaa Tuomiokirkossa
KUOPION VILIMIT 2020 -AVAJAISET KUOPION TUOMIOKIRKOSSA torstaina 1.10. klo 18

KUOPION VILIMIT järjestetään tänä syksynä jo 33.kerran. Tällä kertaa teemana on kauhu. Elokuvatapahtuman ajankohta on 1.-4.10.2020, syyslehtien jo kahistessa jalkojen alla, kummitusten pikkuhiljaa vallatessa lisää tilaa katukongien kuolleissa kulmissa. Tapahtuman päänäyttämönä toimii Kino Kuvakukko, Vuorikatu 27. Avajaisia vietetään tällä kertaa kuitenkin toisin –Kuopion Tuomiokirkossa!

Klassikkoelokuvasta saadaan nauttia kirkkourkujen komean kumun säestyksellä. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Tuomiokirkossa järjestetään elokuvaesitys.

AVAJAISELOKUVANA AJOMIES,  illan solistina urkutaiteilija ESA TOIVOLA
’Ajomies’ (Körkarlen, ohj. Victor Sjöström, Ruotsi 1921. 107 min. Ikäraja: K16) on yksi maailman arvostetuimmista mykkäelokuvista.’Ajomies’ luokitellaan usein kauhuelokuvaksi kuolema-aiheensa ja painajaismaisten näkyjensä vuoksi. Pohjimmiltaan teemana on silti kristillisyys kuten anteeksiannon ja katumuksen tärkeys. Ajomies on tunnetusti ohjaajamestareiden Ingmar Bergmanin ja Charlie Chaplinin suosikkielokuva, ja on toiminut innoittajana lukuisille myöhemmille elokuville.

Kuopion Tuomiokirkon avajaiskonsertti-illan musiikista vastaa urkutaiteilija Esa Toivola. Toivola on tunnettu laaja-alaisesta eläytymisestään musiikissa ja on urkuimprovisoinnissa Suomen kärkinimiä. Esa Toivola on Tampereen Tuomiokirkon urkuri. Elokuvien säestyskipinä sai alkunsa Kino Kuvakukon toiminnan piiristä, Kuopion opiskeluvuosien aikaan.

Urkusäestyskonsertin ’Ajomies’ ensi-ilta oli Tampereen Tuomiokirkossa 6.3.2020. Konsertti sai kaupunkilaiset sankoin joukoin liikkeelle. Toivolan hienovireisen musiikin avulla nyt myös Kuopion Tuomiokirkon upea kirkkomiljöö sekä 100-vuotinen elokuvaklassikko saavat nivoutua saumattomaksi kokonaisuudeksi. Ilta juhlistaa samalla Hopeatähdet-festivaalin 10-vuotisjuhlavuotta. Unohtukoon kiire, olkoon kokemus koskettava ja kollektiivinen. Avajaisiltaan on VAPAA PÄÄSY.

Korona-ajan yleisöohje, Kuopion Tuomiokirkko (päivitetään tarvittaessa): Kirkkoon voidaan ottaa maksimissaan 150 henkeä.  Joka toiseen penkkiriviin istutaan ja neljä henkeä penkkirivilleen. (Paikkoja ei voi varata, vaan paikat täytetään saapumisjärjestyksessä.)

Alueellinen elokuvakeskus ISAK ry ja Kino Kuvakukko kiittävät Kuopion Tuomiokirkkoa historiallisen illan mahdollistamisesta. Yhteistyössä mukana myös Walhalla ry.

*****

 

---

Historiaa:

KOHTI KORKEUKSIA: ROMANSSI-VILIMIT, Kuopio 3.-6.10.2019

Alkusyksyn elokuvafestivaalilla suudellaan ja huiputetaan klassikoissa, kulttiteoksissa ja esikoiskuvissa

Romanssi-Vilimit haitariesite 2019 ladattavissa tästä

Kuopion Vilimeillä romanssi-teema kaappaa syleilyynsä lukuisia elokuvan tyylilajeja. Mukana on avantgardea, draamaa, trilleriä, komediaa, nuorisoelokuvia  -ja jopa kauhua. Useat elokuvista ovat sattumoisin myös ohjaajiensa  esikoiselokuvia – mikä kertonee osaltaan myös siitä, mikä tätä (elokuva)maailmaa oikein pyörittää.

ROMANSSI- VILIMIEN päänäyttämönä toimii 338-paikkainen elokuvateatteri Kino Kuvakukko, Vuorikatu 27. Festivaalilla on pääsarjan lisäksi runsaasti monentyyppistä ohjelmaa ilmaisesityksinä päiväkodeille ja kouluille. Osa koululaisesityksistä järjestetään Kuopion lähialuekeskuksissa. Pääjärjestäjä on alueellinen elokuvakeskus ISAK ry.

Mukana on myös useita Kuopion valkokangasensi-iltoja:  uutuuksia sekä myös maineikkaita kulttiteoksia jotka ovat valmistumisaikanaan  joutuneet tiukasti sensuurin hampaisiin tai muista syistä ajautuneet elokuvalevityksen sivuraiteille. Uutuuksia Kuopion ensi-illoissa on mm. lauluntekijänä  tunnetun Anna Erikssonin kohuttu  ”M”. 1970-luvulta ensi kertaa Kuopioon aikamatkailee  Queer Cineman merkkiteos Pink Narciccus (1971) . Ensimmäistä kertaa valkokankaalle Kuopiossa pääsee vihdoin myös Andrzej Zulawskin ohjaama   Possession (1981). Se on ilmestymisaikanaan raskaalla kädellä sensuroitu ja kiellettykin, poliittisia konnotaatioita herättelevä,  kauhugenreä lähentevä psykologinen draama Berliinin muurin juurelta.

Torstai: AVAJAISISSA 2019 AURINGONNOUSU, ”jatkoilla” JULMA MAA

Mykkäelokuvan myöhäiskauden mestariteoksiin lukeutuva  AURINGONNOUSU (1927) saa kunnian aloittaa festivaalin – upean live-musiikin siivittämänä, kun elokuvan tulee säestämään Sirpa Ojala trio Kajaanista. Trion kokoonpano on: Juho Hannikainen – saksofoni, sopraanosaksofoni, huilu ja haitari)  Antti Lipponen – kitara; Sirpa Ojala – koskettimet (piano, syntetisaattori).  Auringonnousu-elokuvaan suurenmoisella tavalla sukeltavan musiikin on säveltänyt ja sovittanut Sirpa Ojala.

Torstaina nähdään myös JULMA MAA (Badlands) on Terrence Malickin ohjaama ja käsikirjoittama  road movie, joka perustuu löyhästi todellisiin tapahtumiin  v. 1957-58.  Nuoren parin romanssista alkanut tapahtumasarja kuohutti valtavasti Yhdysvalloissa, ja sai kosolti myös maailmanlaajuista julkisuutta. Elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1973.  Aiheeseen on sittemmin palannut moni muukin elokuvantekijä ja kirjailija, ja mm. Bruce Springsteenin kappale ”Nebraska” kertoo omalla laillaan samaa tarinaa. Malickin esikoinen hämmästytti myös kriitikot visuaalisella kauneudellaan, kontrastina elokuvan rankaksi kääätyvään tarinaan.  Sen maalauksellinen tyyli on taannut elokuvan aseman yhtenä kaikkien aikojen parhaista esikoiselokuvista.

******

Perjantai 2019: AVANTGARDEA

Vilimien perjantaille luo henkeä kokeellisuus ja avantgarde sekä klassikkopuolella että uudemman persoonallisen kotimaisen elokuvan  seurassa. Esikoiselokuvia, nämäkin:

Suurelle yleisölle monipuolisena muusikkona tunnettu Anna Eriksson teki esikoiselokuvaansa M, omarahoitteisesti viisi vuotta  – ja sai aikaan sensaation. Elokuva  valittiin Venetsian elokuvajuhlien arvostettuun Critic’s Week–esityssarjaan 2019 sekä kisaamaan Lion of the Future – esikoiselokuvapalkinnosta. Erikssonin elokuvan saama lentävä lähtö maailmalle oli jymy-yllätys elokuva-alan vaikuttajille Suomessa. M on taide-elokuva, joka tarkastelee seksuaalisuuden ja kuoleman välistä suhdetta. Marilyn Monroen innoittama elokuvahahmo M symboloi tätä vuorovaikutusta. Kyseessä on ensiesitys Kuopiossa (K18).

Kokeellisuus jatkuu Erikssonin M-elokuvan jälkeen vielä Pink Narcissuksen yltiökeimailevassa seurassa. Kyseessä on vuonna 1971 ilmestynyt, abvantgardistinen kulttielokuva prostituoidun gay-miehen eroottisista fantasioista. Kiihkeä mieli nousee arjen yläpuolelle, itseensä rakastunut riikinkukko näyttää siipiensä väriloiston, pieni asunto muuttuu fetisistisen miesrakkauden maailmaksi. Elokuvan tekoperiodi kesti peräti seitsemän vuotta (1963-1970). Aiemmin valokuvaajana ja performansseissa toiminut James Bidgood (s. 1933) vastasi myös elokuvan lavastuksesta, puvustuksesta ja make-upeista.Elokuva nähdään Kuopiossa ensi kertaa,yhteistyössä BFI. Ikäraja: K18.

*****

Lauantai 2019: CHERBOURGIN SATEENVARJOJA ja  muita eurooppalaisia klassikkoja

Voisiko romanssi-elokuvien festivaalia järjestää ilman yhtään ranskalaista klassikkoa? No ei!  Eikä Kuopion Vilimeillä myöskään ilman Cherbourgin sateenvarjoja (1964) . Tuo sykähdyttävä klassikko, naispääosan esittäjä Catherine Deneuven läpimurtoelokuva on vuorossa lauantaina 5.10. klo 16 Kino Kuvakukossa. ROMANSSI- VILIMIT saa esitettäväkseen värirestauroidun, digitaalisen laajakangaskopion suomenkielisin tekstein.  Cherbourgin ja ohjaaja J. Demyn maailmaan meidät  johdattelee lauantaina   SATU KYÖSOLA Aalto-yliopistosta. Kyösolan luennossa paljastunee myös jokunen terävä piikki  Cherbourgin ”ikuisen rakkauden” värikkäästä ruusutarhasta. Luento (30 min) sisältyy elokuvalipun hintaan.

Eurooppalaisia klassikkoja on lauantaina tarjolla muitakin: Tarkoin vartioidut junat on tsekkiläisen Jiri Menzelin rakasteettu esikoisohjaus vuodelta 1966. Lauantai-illan myöhäisesityksenä psykologis-poliittinen draama avioeron raastavuudesta, jaetun Saksan vainoharhaisessa ilmapiri ympäröimänä ja vice versa, Possession (1981, ikäraja K18).

*****

 

Sunnuntai 2019:  RAKKAUDEN UUSIA AALTOJA

Sunnuntaina ohjelmassa laajennetaan tunteiden, kiihkon ja kintymyksen käsityksiä ruotsalais-tanskalaisen elokuvan Raja (2018) seurassa. Raja on iranilaissyntyisen Ali Abbasin toinen pitkä elokuva. Se sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlien Un Certain Regard -sarjassa ja valittiin sen parhaaksi elokuvaksi. Kyseessä  on roisi, ennennäkemättömän kiehtova moraalitutkielma. Tina (Eva Melander) on tullivirkailija, joka tunnistaa epäilyttävät henkilöt harvinaisen tehokkaasti: nuuhkii matkustajat kuin koira ja haistaa heissä pelon ja häpeän. Kun salamyhkäinen, Tinan lailla rujolta näyttävä Vore (suomalainen Eero Milonoff uransa hurjimmassa roolissa) tulee laivalta, Tina ei pystykään lukemaan häntä yhtä hyvin.Raja on sekä hyvin älykäs  että voimakkaasti tunteisiin vetoava elokuva.

Päätöspäivän kotimaisesta annista vastaa Kaurismäen Akin Varjoja paratiisissa (1986): roskakuski Nikanderin  (Matti Pellonpää) ja supermarketin kassa Ilonan (Kati Outinen) rakkaustarina 1980-luvun Helsingissä. Judy Bloch (University of California at Berkeley) on lohkaissut loistavasti  Pellonpään näyttelijäntyöstä: ” Nikanderista (Matti Pellonpää) hahmottuu harvinainen ilmestys valkokankaalla: ihminen.”

Jules ja Jim (1966)  -vie meidät jälleen Ranskaan. Se on mestariohjaaja Francois Truffaut’n kolmas elokuva ja sitä pidetään yhtenä hänen parhaista ja rakastetuimmista elokuvistaan. Se oli myös nk. ranskalaisen elokuvan uuden aallon merkittävimpiä elokuvia. Kaksi nuori miestä, saksanjuutalainen ujo kirjailija Jules (Oskar Werner) ja ranskalainen, luonteeltaan ekstrovertti Jim (Henri Serre) tapaavat Pariisissa vuonna 1912. Yhteistä miehille on kiinnostus taiteisiin ja boheemiin elämäntyyliin.  He ystävystyvät kauniin ja vapaamielisen Catherinen kanssa ja rakastuvat häneen molemmat.

PÄÄTÖSNÄYTÖS su 6.10.: vielä kerran korkeuksiin, Hitchcockin VAARALLISEN ROMANSSIN siivin

ROMANSSI-VILIMIT antaa elokuvafestivaalin kunniakkaan päätösesityksen paikan mestari Hitchcockille.  Vaarallista romanssia (1959) pidetään yhtenä Alfred Hitchcockin parhaimmista elokuvista, ja se valmistui ohjaajan Yhdysvaltain-kauden huippukohdassa, Vertigon (1958) ja Psykon (1960) välissä. Sen katsotaan synnyttäneen vakoojaelokuvien lajityypin ja toimineen esikuvana mm. James Bondin visuaalisessa toteutuksessa. Se on samalla myös Hitchcockin ja hänen luottonäyttelijänsä Cary Grantin yhteistyön upea päätös: yhä koukuttava, tunteikas, henkeäsalpaavan jännittävä joutsenlaulu.

***** *****

 

Tervetuloa, tunteella!

*****